Taidelma on nuoremman poikani keksimä termi, joka tarkoittaa taideteosta. Oikeaa sanaa ei muistunut mieleen, joten oli pakko keksiä oma. Kun sitä hiukan miettii, niin on myönnettävä, että se toimii.
Taidelma viestii sanaa taideteos paremmin, jostain prosessissa olevasta, keskeneräisestä ja ehkä myös ristiriitaisesta. Se kuulostaa paljon mielenkiintoisemmalta kuin jähmettynyt ja kivettynyt sana taideteoa.
Kirjoitelma viestii spontaanista, nopeasti kirjoitetusta tekstistä, joka on luultavasti kesken, luonnos. Ajatelma on ajatus tai ajatusrakennelma, jota vasta testataan ja kokeillaan. Kuvaelma on kokonaisuuden muodostava sarja kuvia, joka on tehty tarkoitusta varten, mutta ei lukeudu taideteokseksi, vaan on vähempiarvoinen. Sanan taidelma sisään nuo menevät kaikki erinomaisesti ja ilmaan jää leijumaan vapauden, kokeilemisen ja etsimisen tuntu.
Pitäisikö yliopistolaistenkin ihan suosiolla myöntää tekevänsä tiedelmiä? Ei tiede ole sellaista, joka valmistuu tekemällä. Eikä yhteiskuntakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti